Vieraskirja
 
 
WESTIEKERHO-WESTIEKLUBBEN R.Y:N JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

Taustatietoa » Jalostustavoitteet » Rotumääritelmä » Suositukset » Jalostustoimikunnat »

1. TAUSTATIETOA


1.1 RODUN TAUSTA JA KEHITTYMINEN

Skotlannin ylämailla on vuosisatojen ajan käytetty luolakoirina pieniä metsästysterriereitä. Erillisiä valkoisia kantoja oli 1800-luvun lopulla useampia. Eversti E. D. Malcolm of Poltalloch voidaan katsoa rodun kummisedäksi: hän teki rotua tunnetuksi ja on pitkälti hänen ansiotaan, että rotu yhdistyi ja käyttöön otettiin kompromissinimi West Highland White Terrier. Aiemmin länsiylämaalaiset olivat esiintyneet mm. nimillä White Scottish Terrier ja Little Sky. Tunnettuja paikallisten kantojen nimiä olivat Roseneathin terrerit ja Poltallochin terrierit.
Edinburgin näyttelyssä 26.-28.10.1904 oli West Highland White Terrier -rodulla ensimmäisen kerran omat luokkansa ja ensimmäisen kerran nimellä rekisteröitiin koiria vuonna 1907, tuolloin 142 koiraa. Cairnterrierit rekisteröitiin kolme vuotta myöhemmin, vuonna 1910. Vuoteen 1925 asti sekoitettiin kumpaakin rotua. Valkoiset rekisteröitiin westieinä ja muun väriset cairnterriereinä. Vanhoissa cairn-sukutauluissa näkyvät valkoiset yksilöt eli westiet merkillä W tai WHW.

1.2 NYKYINEN KÄYTTÖTARKOITUS

Valkoinen länsiylämaanterrieri on aktiivinen, terhakka lenkkikaveri sekä iloinen ja ystävällinen seurakoira. Metsästykseen rotua ei nykyään käytetä, vaikka monilla yksilöillä on metsästystaipumuksia.

1.3 RODUN LEVINNEISYYS

Jo vuonna 1913 rekisteröitiin Englannissa 631 yksilöä. Vuonna 1965 3000 ja 1968 yli 4000. Valkoinen länsiylämaanterrieri on kaikkialla maailmassa yksi suosituimmista terrieriroduista. Samat linjat löytyvät eri puolilta maailmaa.

1.4 SUOMEN KANTA

Ensimmäiset kaksi westietä tulivat Suomeen 1930-luvun puolivälissä vaihtokoirina Englantiin viedyille suomenpystykorville. Ne olivat uros (Kiho) Topper ja narttu Sarumcote Denise. Niille perustui koko 50-luvulle asti säilynyt kanta.
Vasta 60-luvulla sai alkunsa uusi kanta. Taiteilijoiden suosima lemmikki alkoi yleistyä 70-luvlla koko kansan suosikiksi. Nollatilanteeseen ei 60-luvun alun jälkeen ole enää jouduttu. Nykyisestä kannasta löytyy linja 60-luvun alun tuonteihin. Maahan on kuitenkin jatkuvasti tuotu uusia koiria Englannista, Ruotista, muualta Euroopasta ja USA:sta.

Rekisteröinnit esimerkkivuosilta 1954-1980:
1954-64 rekisteröitiin 27 (luku sisältää myös ulkomaalaiset näyttelyissä käyneet)
1965 21
1970 100
1980 149


Rekisteröinnit, siitoskoiramäärät sekä keskimääräinen pentuekoko vuosina 1990-2000

Vuosi Rek. yht. Käytetyt siitosnartut Käytetyt siitosurokset Pentuja keskimäärin/pentue
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
111
135
186
180
181
204
208
194
189
238
217
34
30
48
55
49
52
54
56
51
61
58
19
19
26
25
27
30
37
24
26
28
29
3,3
4,5
3,9
3,3
3,7
3,9
3,9
3,5
3,7
3,9
3,7

Viiden vuoden populaatio: 190.

1.5 ROTUJÄRJESTÖ

WESTIEKERHO-WESTIEKLUBBEN R.Y. perustettiin 7.2.1976 ja hyväksyttiin rotujärjestöksi 1988. Jäsenmäärä oli vuoden 2000 lopussa 705.

2. YLEISET JALOSTUSTAVOITTEET

Jalostuksen tavoitteena on psyykkisesti tasapainoinen, fyysisesti terve, luonnollisesti lisääntymiskykyinen ja elinvoimainen, terverakenteinen, terhakka valkoinen länsiylämaanterrieri, joka on rotumääritelmän mukainen.

2.1 LUONNE

Luonteen tulee olla rotumääritelmän mukainen: Valpas, iloinen, rohkea; itsevarma mutta ystävällinen.

2.2 TERVEYS

Seurattavat viat

- allergiat: atooppinen allergia, ruoka-aineallergia, kontaktiallergia
Allergiassa yksilön peritty kyky muodostaa vasta-aineita on heikentynyt Oireiden voimakkuus ja hoidon tarve ovat yksilöllisiä. Allergia ei parane - oireilun voimakkuus vain vaihtelee. Allergiat voivat aiheuttaa iho-ongelmien lisäksi myös korva- ja suolisto-oireita.
Allergiat ovat westieiden yleisin terveysongelma. Kaikkialla muallakin maailmassa rodussa on paljon iho-onglemia. Suomessa tilanne on jonkin verran parantunut pahimmista ajoista 70-80-luvuilla. Oma osansa tilanteen parantumisessa on koirien hoidon ja ruokinnan paranemisella. Monen koirien ihottuma saadaan pidettyä kurissa oikealla ruokavaliolla. Allergisia koiria ei kuitenkaan suositella käytettävän jalostukseen.

- piilokiveksisyys
Westieillä piilokiveksisyyn on kaikkialla maailmassa erittäin yleinen vika. Kivesvikaisia koiria ei saa käyttää siitokseen, mutta kaikkia kivesvikaa periyttäviä koiria ei Suomessa voi ottaa pois siitoksesta. Tulisi kuitenkin pyrkiä yhdistelmiin, joissa kivesvian mahdollisuus olisi minimoitu.

- Legg-Perthess, reisiluunpään aseptinen kuolio
Sairautta pidetään perinnöllisenä, mutta sen periytymismekanismia ei tunneta. Suomessa esiintyi 70-luvulla erittäin runsaasti Legg-Perthess-sairautta. Kuitenkin jo useiden vuosien ajan sairautta on esiintynyt vain muutamia tapauksia vuosittain. Sairaita yksilöitä ei tule käyttää siitokseen ja sairaiden koirien lähisukulaisia käytettäessä on siitosparit valittava tarkoin.

- patella luksaatio, polvilumpion sijoiltaanmeno
Patella luksaation tarkkaa periytymistä ei ole selvitetty. Usein sairaus kuitenkin liittyy liian suoriin takaraajoihin, mutta myös muut tekijät kuten esim. virheelinen ruokinta voivat vaikuttaa. Oireet vaihtelevat vaikeusasteen (I-IV) mukaan. Lieväkin luksaatio lisää polven alttiutta muille vaurioille (esim. ristisiderepeämät), jotka saattavat vaatia leikkaushoitoa.
Viime vuosina on useimmille siitoskoirille tehty polvitutkimus; suurin osa tutkituista on todettu täysin terveiksi, vain muutama koira on saanut toisesta I-asteen tuloksen. Viime vuosien aikana on kuultu muutamista vaikeampiasteisten patella luksaatioiden leikkauksista, mutta tieto on hyvin epämääräistä. I asteen tapauksia voi harkiten käyttää siitokseen. Niitä ja sairaiden koirien lähisukulaisia käytettäessä on siitosparit valittava huolellla

- HC, perinnöllinen harmaakaihi
Periytymismalli on epäselvä. Todennäköisesti kyseessä on dominantti periytyvä ominaisuus, jolla on epätäydellinen periytymismalli.
Suomessa jalostukseen käytettävien koirien silmät on jo yli kymmenen vuoden ajan tutkittu miltei sataprosenttisesti. Muualla maailmassa westieiden silmiä ei tutkita.Vuosittain löytyy pari kaihitapausta ja kymmenen vuoden jaksolla on syntynyt pari pentuetta, jossa on ollut sokeita pentuja. Yhdenkään kaihia sairastavan näkevän westien ei tiedetä sokeutuneen ennen erillisen vanhuuden kaihin tuloa. Sairaita koiria ei käytetä jalostukseen.

- CMO l. kraniomandibulaarinen osteopatia, alaleuan kasvuhäiriö
Westiellä on osoitettu ei sukupuoleen sidottu, resessiivinen periytymismalli. CMO on Suomessa erittäin harvinainen. Viimeisen kymmenen vuoden ajalta tiedetään yksi tapaus. Koska westie kuitenkin luetaan CMO:n tyyppiroduksi ja esimerkiksi USA:ssa se on ollut rodulla melkoinen ongelma, pidetään CMO tällä listalla.

- sikaripunkki-ihottuma, demodexia
Sikaripunkki-ihottumaa on aina esiintynyt jonkin verran westieillä, mikään suuri ongelma se ei kuitenkaan ole. Tilannetta tarkkaillaan.

- purentaviat
Westiellä tulee olla normaali leikkaava purenta. Aiemmin tasapurenta oli sallittu. Westieillä esiintyy ylä-, ala- ja tasapurentoja sekä avoimia purentoja. Yleensä westieiden purentaviat ovat kosmeettisia ja vain harvoin niistä muodostuu terveysongelma. Koska purentaviat on kuitenkin todettu selvästi perinnöllisiksi ja riski kivuliaisiin purentoihin on olemassa, ei purentavikaisia koiria suositella käytettävän jalostukseen. Huomiota tulee kiinnittää myös paitsi leukojen leveyteen ja purentaan, myös hampaiden kokoon. Usein westien purentavikaan liittyy liian pienet hampaat. Myös etuhammaspuutoksia esiintyy.

- häntämutka
Synnynnäiset häntämutkat vaihtelevat selvistä "koukuista" pieniin sormin tunnistettaviin nystyröihin. Häntämutka ei haittaa koiraa itseään, mutta sen ilmeisen perinnöllisyyden vuoksi selvästi häntämutkaista koiraa ei suositella käytettävän siitokseen.

Edellämainituista vioista erityistä huomiota jalostuksessa on kiinnitettävä allergioihin ja kivesvikoihin.

Tulee pyrkiä seuraamaan muidenkin kuin edellämainittujen perinnöllisten ja mahdollisesti perinnöllisten sairauksien ja vikojen esiintymistä rodussa ja tarvittaessa ryhtyä jalostuksellisiin toimenpiteisiin. Mm. kuivasilmään (KCS, keratokonjuctivis sicca), napatyrään, nivustyrään ja synnynnäisiin sydänvikoihin tulee kiinnittää huomiota.

2.3 LISÄÄNTYMINEN

Valkoinen länsiylämaanterrieri ei rakenteellisesti ole riskisynnyttäjä. Rodussa kuitenkin esiintyy jonkin verran synnytysongelmia, mm. polttoheikkoutta. Ongelmien tultua ilmi narttua ei enää suositella käytettävän jalostukseen.

2.4 ULKOMUOTO

Ulkomuodossa tulee pyrkiä FCI:n 24.7.1987 hyväksymän rotumääritelmän määrittelemään valkoiseen länsiylämaanterrieriin.



R O T U M Ä Ä R I T E L M Ä

VALKOINEN LÄNSIYLÄMAANTERRIERI (WEST HIGHLAND WHITE TERRIER)

FCI:n 24.7.1987 hyväksymä, käännös hyväksytty SKL-FKK 12.12.1989

Yleisvaikutelma - Voimakasrakenteinen. Rintakehä syvä ja takimmaiset kylkiluut pitkät, selkä suora ja raajat voimakkaat ja lihaksikkaat. Hyvin toimelias.

Ominaispiirteet - Pieni, eloisa, leikkisä, peloton, hyvin itsevarma. Ulkonäkö veikeä.

Luonne - Valpas, iloinen, rohkea; itsevarma mutta ystävällinen.

Westie on pieni, lyhyt, voimakas, eloisa, itsevarma, iloinen ja ystävällinen koira. Se on rakentunut niin, että se liikkuu vapain, kevyin askelin, yhdensuuntaisesti sekä edestä että takaa. Se on neliömäinen koira jolla on raaja joka kulmassa ja häntä pystyssä.

Pää - Kallo hiekosti holvimainen; tunnusteltaessa havaitaan heikko otsauurre. Kallo kapenee hyvin loivasti korvista silmiin päin. Etäisyys takaraivosta silmiin hiukan suurempi kuin kuono-osan pituus. Koira kantaa päätään suorassa tai sitä pienemmässä kulmassa kaulaan nähden, ei koskaan eteenpäin työntäen. Kuono kapenee vähitellen silmistä kuonon kärkeen päin. Pään karvoitus runsasta. Selvä otsapenger muodostuu silmiä lievästi varjostavista kulmakaarista. Silmien välissä heikko uurre. Kuono-osa ei saa olla kovera eikä laskeva, kuonon tyvi täyteläinen. Leuat vahvat ja leukaluut tasasuhtaiset. Kirsu musta ja verraten suuri, jatkaa sulavasti kuonon linjaa. Kirsu ei esiinpistävä.

Westien pää on hyvin merkittävä koska siinä on paljon koiran rodunomaisuutta. Pään tulee vaikuttaa pyöreältä, ei pitkänomaiselta tai suorakaiteenmuotoiselta. Kallon tulee olla voimakas. Otsapenger ja otsauurre ovat hyvin selvät. Kuono-osa on voimakas, hieman lyhyempi kuin kallon pituus ja antaa tylpän vaikutelman. On hyvin tärkeää, että silmien alus on kunnolla täyteläinen.

Kolme mustaa pistettä, silmät ja kirsu, ovat hyvin tärkeät ja antavat oikean "terävän" ilmeen. Koira jolla on huono pigmentti saa pehmeämmän ilmeen.

Silmät - Kaukana toisistaan, eivät ulkonevat, mahdollisimman tummat, verraten syvällä. Ilme terävä ja älykäs, niin että katse voimakkaitten kulmakarvojen alta on läpitunkeva. Vaaleat silmät virhe.

Silmät ovat keskikokoiset, mantelinmuotoiset ja hyvin tummat, kaukana toisistaan ja voimakkaiden kulmakaarien alla. Vaaleat tai pyöreät silmät antavat westielle vieraan ilmeen ja liian lähekkäin olevat silmät ovat merkki pään kapeudesta.

Korvat - Pienet, pystyt, jäykät ja teräväkärkiset, eivät liian lähekkäin eivätkä liian kaukana toisistaan. Karva lyhyttä, pehmeää ja samettista, sitä ei kuulu leikata. Korvan yläosa hapsuton. Pyöreäkärkiset, leveät, suuret tai paksut sekä runsaskarvaiset korvat ovat virheelliset.

Korvien muoto, koko ja sijainti ovat tärkeät. Liian alas ja ylös sijoittuneet korvat pilaavat ilmeen.

Purenta - Hampaat koiran kokoon nähden suhteellisen suuret. Purenta normaali saksipurenta eli alaleuan etuhampaat koskettavat kevyesti yläleuan etuhampaiden takapintaa. Hampaat suorassa kulmassa luihin nähden.

Pitäisi kiinnittää huomiota westien hampaiden kokoon: niiden tulee olla suuret. Leukojen tulee olla leveät ja kulmahampaiden välissä tulee olla paljon tilaa. Ahtaat alaleuat, joissa hampaat ovat sekaisin eivät ole toivottavat.

Westielläkin tulee olla niin täydellinen hampaisto kuin mahdollista.

Kaula - Niin pitkä, että vaadittu pään asento mahdollinen. Lihaksikas ja asteittain alaspäin levenevä siten, että kaula sulautuu hyvin viistoihin lapoihin.

Kaulaa ei toivota niin pitkäksi kuin mahdollista. Westie kantaa päätään aina ylöspäin, ei eteenpäin suuntautuneena. Siihen tarvitaan kuitenkin riittävän pitkä kaula. Kaulan tulee olla voimakas, ei kapea joutsenkaula. Kaikkien osien tulee sulautua tasapainoisesti toisiinsa.

Eturaajat - Lavat viistot, leveät ja tiiviisti rungonmyötäiset. Olkanivel eteen sijoittunut, kyynärpäät tiiviisti rungonmyötäiset, joten eturaajojen liike on vapaata ja rungonsuuntaista. Eturaajat lyhyet, lihaksikkaat ja suorat. Karva lyhyttä, tiheää ja karkeaa.

Runko - Tiivis. Selkä vaakasuora, lanne leveä ja voimakas. Rintakehä syvä, kylkiluut yläosastaan hyvin kaarevat, joten kyljet näyttävät litteiltä. Takimmaiset kylkiluut huomattavan pitkät. Lanne niin lyhyt kuin mahdollista ilman, että se haittaisi vapaita liikkeitä.

Kauniisti taaksepäin asettuneet lavat ovat hyvin tärkeät sekä liikkeille että koiran ylälinjalle. Jolleivat kulmaukset ole oikein, ei eturaajojen liikunta ole virheetön ja vapaa. Suorat etukulmaukset saavat koiran näyttämään lyhyempikaulaiselta kuin mitä se on. Näyttää kuin kaula olisi lapojen välissä. Liikunta paljastaa koiran rakenteen.

Tavoitteena ovat täysin suorat eturaajat. On tärkeää, että kyynärvarsi on suora.

Westie ei saa koskaan vaikuttaa raskaalta, mutta se ei myöskään saa olla liian kevyt. Luuston tulee vaikuttaa voimakkaalta. Lyhyt ja tiivis, syvä runko ja lihaksikas, leveä takaosa on ihanne. Westien tulee olla leveämpi takaa kuin edestä. Vaikka westiellä ei ole erityisen merkittävää eturintaa, ei se kuitenkaan saa vaikuttaa kapealta edestä. Selkä on täysin suora. Kun koiralla on oikeat mittasuhteet: voimakas runko, mutta riittävästi raajojen pituutta, sillä on myös tilaa vapaille liikkeille.

Takaraajat - Lyhyet, lihaksikkaat ja jäntevät. Takaosa vahva, lihaksikas ja leveä. Reidet erittäin lihaksikkaat, eivät liian etäällä toisistaan. Kintereet hyvin kulmautuneet ja rungon alla niin, että ne ovat melko lähellä toisiaan koiran seistessä tai liikkuessa. Suorat tai heikot kintereet ovat virhe.

Takaosa on voimakas ja leveä. Reidet hyvin lihaksikkaat. Takaraajat ovat hyvin kulmautuneet, sekä polvista että kintereistä. Kinner on matala. Riittämättömät takakulmaukset ja se, että koira seisoo takaraajat rungon alla ovat yleisiä virheitä. Sekä edestä että takaa oikein kulmautunut koira, jolla on voimakkaat reidet, seisoo ja asettaa itsensä täysin ilman apua.

Käpälät - Etukäpälät takakäpäliä suuremmat, pyöreät, voimakkaat ja suhteessa koiran kokoon. Päkiät paksut. Karva lyhyttä ja karkeaa. Takakäpälät pienemmät, paksupäkiäiset. Kynnet ja päkiät mieluiten mustat.

Käpälien tulee olla tiiviit.

Häntä - 13-16 cm pitkä. Karva karkeaa, ei hapsuista. Mahdollisimman suora. Koira kantaa sitä iloisesti pystyssä, mutta se ei saa kaartua selän ylle eikä maata selällä. Pitkä häntä ei toivottava. Typistys kielletty.

Hännän tulee olla lyhyt ja paksu sekä näyttää porkkanalta. Sen tulee olla suora ja korkealle kiinnittynyt. Luisun lantion vuoksi alas kiinnittynyt häntä on yleinen virhe. Alaskiinnittynyt häntä pilaa kokonaisvaikutelman.

Liikkeet - Vapaat suorat ja vaivattomat. Eturaajojen liikkeet vapaat ja lavoista suoraan eteenpäin suuntautuvat. Takaliikkeet vapaat ja voimakkaat, melko ahtaat. Polvet ja kintereet hyvin taipuisat, kintereet rungon alla antamassa työntöä liikkeille. Jäykät ja töpöttävät takaliikkeet sekä pihtikintereet virheelliset.

Liikkeet ovat vapaat ja yhdensuuntaiset. Oikeanlaiset, hyvin taaksesijoitetut lavat vievät eturaajoja eteen ja taaksepäin heilurin tapaan. Löysät kyynärpäät aikaansaavat kehräävät etuliikkeet. Liian korkea ja huonosti kulmautunut kinner antaa jäykät takaliikkeet ja huonon askelpituuden. Westien liikunnan tulee näyttää kevyeltä ja maatapeittävältä. Takaa liikkeet eivät saa olla liian ahtaat. Westie, jolla on ihanteellinen takaosa, vetää takaraajat liikkeessä ensin runkonsa alle ja potkaisee ne sitten pitkälle taakseen, niin että päkiät näkyvät.

Karvapeite - Kaksinkertainen. Peitinkarva karkeaa ja suoraa, n. 5 cm pitkää. Pohjavilla lyhyttä, pehmeää ja ihonmyötäistä. Avoin turkki virheellinen.

Väri - Valkoinen.

Westien tulee olla puhtaan valkoinen ja (luonnonvalkoinen, ei vitivalkoinen) kauttaaltaan karkeaturkkinen. Päällyskarvan tulee olla karkeaa ja suoraa. pehmeä villava turkki on iso virhe. Myös tiiviin pohjavillan puuttuminen on virhe. Karkea peitinkarva, joka on hieman kellertävä on toivottavampi kuin pehmeä turkki.

Koko - Säkäkorkeus n. 28 cm.

Liian suuria poikkeamia ihannekoosta ei saa suosia.

Jokainen poikeama rotumääritelmästä on virhe ja se tulee tuomita suhteessa koiran etuihin, kokonaisvaikutukseen ja rakenteeseen kokonaisuutena.


3. JALOSTUSTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEEN TÄHTÄÄVÄT SUOSITUKSET

3.1 SIITOSKOIRILLE ASETETTAVAT YLEISET SUOSITUKSET

3.1.1 Nartulle asetettavat yleiset suositukset

3.1.1.1 Ikä

Nartun tulisi olla astutushetkellä vähintään viisitoista kuukautta (15 kk). Kun kyseessä on nartun ensimmäinen pentue, saa narttu olla korkeintaan neljävuotias (4 v). Narttua ei saa käyttää jalostukseen enää sen täytettyä seitsemän (7) vuotta.

Nartun edellisen pentueen syntymästä tulee olla vähintään kymmenen kuukautta. Vähintään yksi juoksu suositellaan jätettäväksi pentueiden välille.

Nartun kunnosta ja jälkeläisten laadusta riippuen sillä voidaan teettää korkeintaan viisi pentuetta.

3.1.1.2 Terveys

Jalostukseen käytettävän nartun tulee olla fyysisesti ja psyykkisesti mahdollisimman terve. Nartulla tulee astutushetkellä olla silmätarkastuslausunto, josta käy ilmi ettei se sairasta perinnöllistä silmäsairautta. Silmätarkastus tulee tehdä koiran täytettyä vuoden tai ennen ensimmäistä astutusta. Mikäli nartulla teetetään useampia pentueita, suositellaan silmätarkastuksen uusimista myöhemmin. Lisäksi vaaditaan polvitarkastuslausunto, joka on tehty vähintään vuoden ikäiselle koiralle.

3.1.1.3 Näyttelytulos

Nartulla tulee olla virallisista näyttelyistä vähintään kaksi laatuarvostelun ensimmäistä palkintoa eri tuomareilta.

3.1.1.4 Jälkeläisten laatu

Mikäli nartulla on aikaisemmin ollut pentuja, on nartun omistajan selvitettävä onko jälkeläisillä ollut perinnöllisiä sairauksia. Lisäksi olisi suotavaa, että nartun aikaisemmat jälkeläiset olisivat käyneet näyttelyissä.

3.1.2 Urokselle asetettavat yleiset suositukset

3.1.2.1 Ikä

Urosta voi käyttää jalostukseen 12 kuukauden iästä alkaen. Uros voi pääsääntöisesti tuottaa enintään viisi pentuetta vuodessa.

3.1.2.2 Terveys

Jalostukseen käytettävän uroksen tulee olla fyysisesti ja psyykkisesti mahdollisimman terve. Uroksella tulee astutushetkellä olla silmätarkastuslausunto, josta käy ilmi ettei se sairasta perinnöllistä silmäsairautta. Silmätarkastus tulee tehdä koiran täytettyä vuoden tai ennen ensimmäistä astutusta. Nuorena tutkitulle siitokseen käytettävälle urokselle suositellaan tehtävän myöhemmin uusi silmätarkastus. Lisäksi vaaditaan polvitarkastuslausunto, joka on tehty vähintään vuoden ikäiselle koiralle.

3.1.2.3 Näyttelytulos

Uroksella tulee olla virallisista näyttelyistä vähintään kaksi laatuarvostelun ensimmäistä palkintoa eri tuomareilta.

3.1.2.4 Jälkeläisten laatu

Mikäli uroksella on aikaisemmin ollut pentuja, olisi pennut pyrittävä tutkimaan perinnöllisten sairauksien varalta. Lisäksi olisi suotavaa, että uroksen aikaisemmat jälkeläiset olisivat käyneet näyttelyissä.

3.1.2.5 Ulkomaalainen uros

Jos suomalainen narttu astutetaan ulkomailla ulkomaalaisella uroksella, ei urokselta vaadita silmä- ja polvitarkastuslausuntoa.

Jos ulkomaalainen uros on tuotu Suomeen, ja astutus tapahtuu Suomessa, vaaditaan urokselta silmä- ja polvitarkastuslausunto.

3.2 VASTUU

3.2.1 Kasvattajan vastuu

Kasvattajan kasvatustoiminnan ensisijainen tavoite on parantaa ja kehittää rotua. Kasvattajan tulee omata rodusta, perinnöllisyydestä ja koiranjalostuksesta, synnytyksestä ja pentueen hoidosta hyvät tiedot ja omata soveliaat olosuhteet koiran pidolle ja kasvatustoiminnalle. Kasvattaja asettaa aina rodun edun henkilökohtaisten intressiensä edelle. Hän noudattaa kasvatustoiminnassaan SKL-FKK r.y:n ja Westiekerho r.y:n sääntöjä.

Kasvattaja käyttää jalostukseen vain sellaista narttua joka täyttää ainakin jalostusnartun vähimmäisvaatimukset. Hän poistaa nartun jalostuksesta, mikäli sen todetaan periyttävän jotain virhettä tai sairautta - suhteutettuna sairauden vakavuuteen ja sen yleisyyteen. Hän myös ilmoittaa jalostustoimikunnalle, mikäli pentueessa ilmenee jotakin jalostusmielessä huomioitavaa (esim. mahdolliset keisarinleikkaukset, kuolleet pennut ja epämuodostumat). Kasvattaja osallistuu rodun terveyden seurantaan palauttamalla ns. pentueseurantalomakkeet jalostustoimikunnalle.

Kasvattaja osoittaa kiinnostustaan rodun kehitykseen osallistumalla näyttelyihin ja yhdistyksen kasvattajapäiville.

Kasvattaja luovuttaa pentunsa hyväkuntoisina aikaisintaa seitsemän viikon ikäisinä ja tekee jokaisesta myymästään ja sijoittamastaan pennusta kirjallisen sopimuksen ostajan tai vastaanottajan kanssa käyttäen SKL-FKK r.y:n voimassa olevia sopimuslomakkeita. Olisi suotavaa, että eläinlääkäri olisi tarkastanut pennut ja että myös niiden silmät olisi peilattu harmaakaihin varalta. Kasvattaja antaa jokaisen pentunsa mukana kirjalliset westien hoito-, ruokinta- ja kasvatussohjeet sekä liittää pennunomistajan Westiekerho r.y:n jäseniksi. Kasvattaja pyrkii rakentavaan yhteistyöhön pennunomistajan kanssa.

3.2.2 Uroksen omistajan vastuu

Uroksen omistajan tulee luovuttaa jalostukseen vain ohjesäännön vaatimukset täyttävä, luonteeltaan hyvä, mahdollisimman rotumääritelmän mukainen, terve uros. Uroksen omistaja myös varmistaa, että narttu täyttää jalostusyksilön vähimmäisvaatimukset.

Uroksen omistaja pyrkii toimimaan yhteistyössä jalostustoimikunnan kanssa ilmoittamalla, mikäli kuulee tai havaitsee uroksensa jälkeläisissä olevan jalostusmielessä huomioitavaa tai epätavallista. Uroksen omistaja poistaa uroksensa jalostuksesta, mikäli sen todetaan periyttävän jotakin virhettä tai sairautta - suhteutettuna sairauden vakavuuteen ja yleisyyteen. Hän myös huolehtii siitä, ettei uroksen jälkeläismäärä ylitä viittä pentuetta vuodessa.

4. WESTIEKERHO R.Y:N JALOSTUSTA PALVELEVAT ELIMET

4.1 JALOSTUSTOIMIKUNTA

4.1.1 Kokoonpano

Westiekerho r.y:n hallitus valitsee jalostustoimikuntaan vähintään kolme jäsentä kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jalostustoimikunta valitsee itselleen puheenjohtajan ja sihteerin.

Jalostustoimikuntaan valittavan henkilön tulee täyttää seuraavat vaatimukset:
- hän on SKL-FKK r.y:n ja Westiekerho r.y:n jäsen
- hän on omistanut westien vähintään viisi vuotta ja kasvattanut vähintään kaksi pentuetta tai omaa vastaavan käytännönkokemuksen
- hän noudattaa kasvatustoiminnassaan SKL-FKK r.y:n ja Westiekerho r.y:n ohjeita ja määräyksiä
- hän nauttii yleistä luottamusta ja on objektiivinen, pitkäjännitteinen ja yhteistyöhaluinen.

4.1.2 Tehtävät

Yleistä

Jalostustoimikunnan toiminnan tavoitteena on kehittää valkoista länsiylämaanterrieriä Suomessa ja pyrkiä valistus- ja ohjaustoiminnallaan luomaan maahamme westiekanta, joka on tämän jalostuksen tavoiteohjelman mukainen, eli jalostuspohjaltaan (sukulinjoiltaan) riittävän laaja, luonteeltaan tyypillinen, elinvoimainen ja perimältään mahdollisimman terve sekä tyypiltään ja rakenteeltaan yhteneväinen ja rotumääritelmän mukainen.

Jalostustoimikunnan tehtävänä on ennen kaikkea olla palveluelin, jonka tärkein tavoite on kerätä rodusta mahdollisimman monipuolista, ajankohtaista ja tarpeellista tietoa ja saattaa se nopeasti kasvattajien ja harrastajien käyttöön.

Jalostustoimikunnan jalostuksenohjauksen tulee ensisijaisesti perustua arvosteluista ja tutkimustuloksista saataviin tietoihin. Jalostustoimikunnan on kaikissa tilateissa toimittava rodun edun edellyttämällä tavalla ja noudatettava SKL-FKK r.y:n ja Westiekerho r.y:n periaatteita ja sääntöjä. Jalostustoimikunnan jäsenet ovat toimikautensa ajan rotujärjestön luottamushenkilöitä ja sen edustajia niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

4.1.2.1 Tietojen kerääminen

Jalostustoimikunnan tulee arkistoida sille osoitettu aineisto:

a) SKL -FKK:n toimittama materiaali
- rekisteröintijäljennökset
- omistajailmoitukset
- näyttelytulokset
- silmä- ja polvitarkastus ym. -lausunnot
- muu aineisto

b) mahdolliset jalostustarkastuspöytäkirjat
c) jalostustiedustelut ja muu kasvattajilta ja koiranomistajilta saatu aineisto
d) ulkomailta toimitettu aineisto sekä
e) muu jalostustoimikunnalle osoitettu informaatio.

4.1.2.2 Tietojen julkaiseminen

Jalostustoimikunnan tulee koota ja jäsentää edellä mainittu aineisto julkaisukelpoiseen muotoon ja saattaa se kasvattajien ja harrastajien käyttöön yhdistyksen lehden ja muiden mahdollisten julkaisujen välityksellä.

Lisäksi jalostustoimikunnan tulee valistaa rotujärjestön jäseniä rodun kehityshistoriasta, koiran jalostuksesta, perinnöllisyydestä ja koiran käyttäytymisestä sekä opastaa erityisesti uusia harrastajia ja kasvattajia westien hoitoon, kasvatukseen, terveyteen, astukseen, synnytykseen, pentueen hoitoon ja luovutukseen ym. liittyvissä kysymyksissä. Jalostustoimikunta voi keskuudestaan nimetä henkilöt näiden erityistehtävien vastuuhenkilöiksi tai käyttää ulkopuolisia avustajia.

4.1.2.3. Urosrekisteri

Jalostustoimikunta ylläpitää ns. urosrekisteriä, johon hyväksytään mukaan kaikki urokset, jotka täyttävät tässä jalostusohjesäännössä mainitut siitosurosten yleiset suositukset.

Kun uroslista julkaistaan, sisältää se kustakin uroksesta omistajan tiedot (nimi, osoite, puhelin), kasvattaja tiedot (nimi, osoite, puhelin), silmätutkimuksen päivämäärä ja lääkärin nimi, patellatutkimuksen päivämäärä ja lääkärin nimi ja mikäli uros on valio, tiedot siitä keneltä ja mistä se on serttinsä saanut ja mikäli se ei ole valio, ilmoitetaan keneltä se on serttinsä tai ykkösensä saanut, sekä siihenastinen tiedossa oleva jälkeläismäärä.

4.1.2.4 Jalostusneuvonta

Jalostusneuvonta on maksutonta ja suositusluonteista eikä sido kasvattajaa. Kasvattaja yksin on vastuussa kasvattamistaan pennuista ja niissä mahdollisesti ilmenevistä vioista.

Westielehdessä tulee ilmoittaa jalostutoimikunnan sihteerin nimi ja osoite. Kasvattajat lähettävät sihteerille jalostustiedustelunsa käyttäen jalostustiedustelulomaketta. Jalostustiedustelulomake julkaistaan westielehdessä ainakin kerran vuodessa ja pyydettäessä sen saa jalostustoimikunnalta. Jalostustiedustelu tulee tehdä hyvissä ajoin, mielellään kaksi kuukautta ennen nartun juoksun oletettua alkamisaikaa.

Tiedustelun lähettäneelle kasvattajalle lähetetään urosrekisteri eli lista kaikista jalostukseen hyväksytyistä uroksista. Jalostustoimikunnan tulee kiinnittää kasvattajan huomiota sellaisiin listalla oleviin uroksiin, joita ei selvien perustelujen vuoksi suositella juuri kyseiselle nartulle.

Uroslistan lisäksi uusille kasvattajille lähetetään myös tämä Westiekerho r.y:n jalostusohjesääntö sekä tietopaketti astutukseen liittyvistä muodollisuuksista, mm. mallit astutussopimuksesta, astutustodistuksesta ja rekisteröintikaavakkeesta.Lisäksi mukaan liitetään käytännönneuvoja esim. nartun juoksuista ja astutuksesta.

Nartun omistaja valitsee listalta muutamia uroksia, joista hän esittää edelleen jalostustoimikunnalle kyselyn. Kirjallisessa vastuksessaan toimikunnan tulee tuoda esiin kaikki tiedossaan olevat olennaiset siitosparin muodostamiseen vaikuttavat seikat ja eri ratkaisuvaihtoehtojen sisältämät riskit.

Kokeneiden kasvattajien itse esittämiin siitospareihin tulee periaatteesssa suhtautua myötämielisesti, mutta tilanteeen vaatiessa on ehdotettava myös muita perusteltuja vaihtoehtoja.

Ellei narttu toimikunnan mielestä ole sopiva siitoskoiraksi, on jalostustoimikunta oikeutettu ja velvoitettu mielipiteensä perustellusti ilmoittamaan nartun omistajalle.

Kaikki jalostustiedustelut käsitellään koko jalostustoimikunnan kesken ja niistä laaditaan pöytäkirja.

4.1.2.5 Kasvattajapäivät

Jalostustoimikunta järjestää Westiekerho r.y:n jäsenille kasvattajapäiviä, joiden tarkoituksena on syventää jalostustoimikunnan ja kasvattajien välistä vuorovaikutusta ja kartoittaa rodun sen hetkinen kokonaistilanne yksilöidysti ja monipuolisesti rodun erityisongelmat ja alueelliset painopisteet huomioon ottaen. Tilaisuudesta laaditaan muistio jalostustoimikunnan ja osannottajien käyttöön.

4.1.2.6 Ulkomuototuomareiden täydennyskoulutus

Jalostustoimikunta laatii ajankohtaisen tilannekatsauksen rotuun, sen ansioihin ja virheisiin ulkomuototuomarien täydennyskoulutustilaisuutta varten.

4.1.2.7 Raportointi

Selvitys rodun kokonaistilanteesta ja tavoite pidemmälle ajanjaksolle Jalostustoimikunnan tulee selvittää rodun kokonaistilanne maassamme koskien
- koirien lukumäärää, maantieteellistä jakaumaa ja kasvatustyön painopistealueita
- rodun tasoa niin terveyden, ulkomuodon kuin luonteenkin suhteen
- siitosmateriaalia ja laatia tilanneselvityksen perusteella tavoite pidemmälle ajanjaksolle.

Toimintasuunnitelma ja toimintakertomus
Jalostustoimikunnan tulee vuosittain laatia toimintasuunnitelma, josta käyvät ilmi ne toimenpiteet, joilla jalostustoimikunta toteuttaa sille asetettuja velvoitteita. Vuosittaisesta toimintakertomuksesta käy ilmi toimeenpano-ohjelmien toteutus. Toimintasuunnitelma ja toimintakertomus julkaistaan Westie-lehdessä.

4.1.2.8 Muut tehtävät

Jalostustoimikunnan tulee seurata rodun kehitystä ja tasoa ulkomailla ja pitää yhteyttä ulkomaisiin westieharrastajiin.

4.2 PENTUVÄLITYS

Yhdistyksen hallitus nimeää henkilön joka hoitaa rotujärjestön pentuvälitystä. Pentuvälitys ilmoittaa ostajille tiedot niiden kasvattajien pennuista, jotka täyttävät jalostusohjesäännön laatuvaatimukset.

Kasvattaja ilmoittaa pentueensa pentuvälitykseen kirjallisesti voimassa olevalla ilmoituskaavakkeella.

Pentuvälitykseen otetaan välitettäviä pentuja vain sellaiselta kasvattajalta, joka on Westiekerho r.y:n jäsen ja noudattaa kasvatustoiminnassaan sen periaatteita ja ohjeita. Pentujen vanhempien on täyttettävä nartuille ja uroksille asetetut vähimmäisvaatimukset.

Pentuvälityksen tulee olla puolueetonta ja ilmoittaa ostajalle kaikki vaatimukset täyttävät pentueet ikäjärjestyksessä.

Pentuvälitys antaa ostajalle seuraavat tiedot:
- kasvattajan nimi ja kennelnimi
- asuinpaikkakunta ja puhelinnumero
- pentujen syntymäaika ja sukupuolijakauma.
Tarvittaessa pentuvälittäjä antaa myös tietoja rodusta ja sen ominaisuuksista.

Kasvattajan pentueilmoitus on voimassa kuusi viikkoa päiväyksestä lukien ellei kasvattaja aikaisemmin ilmoita pentueen olevan myyty tai halua myynnille jatkoaikaa. Pentuvälitys on ilmainen.


Lue Kenneliiton artikkeli Mistä hankin pennun?


Taustatietoa » Jalostustavoitteet » Rotumääritelmä » Suositukset » Jalostustoimikunnat »
Sivu kopioitu Westiekerhon sivuilta